


Mona Enell-Nilsson on vuodesta 1997 lähtien luotsannut eläkeläisbusseja, koululuokkia ja pitkänmatkan vieraita ympäri Vaasaa ja lähikuntia. Unisia liikemiehiä, iloisia saksalaisia ja innokkaita amerikkalaisia – kaikki ovat saaneet osansa seututietopaketista. Mona toimii auktorisoituna Vaasa-Mustasaari -oppaana Vaasan yliopiston tutkijantyönsä ohessa. Vuodessa hänelle kertyy kymmenisen opastuskeikkaa. Kukaan auktorisoiduista Vaasan ja Mustasaaren alueen oppaista ei toimi päätoimisesti oppaana, vaan kaikilla opastaminen on vapaa-ajan harrastus.
– Opastuskeikka voi olla 45 ihmisen opastaminen bussikierroksella tai kävelykierros kaupungilla yhden opastettavan kanssa. Vaasaan tuleva matkailija voi valita valmiin paketin tai esittää oppaalle omia toiveitaan. Oppaaseen voi ottaa yhteyttä suoraan tai tilata opastuksen matkailutoimiston kautta, Mona kertoo.
Monesti opastuksia varaavat yhdistykset. Tavallisimpia ryhmiä ovat eläkeläisyhdistykset, kotiseutuyhdistykset ja Martat, ja Mona kertoo, että näiden ryhmien opastuskeikat ovat hauskoja. Opastettavat istuvat hiljaa ja nauttivat; heillä on mukavaa ja he selvästi viihtyvät yhdessä.
Monan mielestä Vaasa esittäytyy parhaimmillaan, kun sitä kiertää jalkaisin. Silloin tällöin hän opastaa ulkomaisia yritysvieraita ympäri kaupunkia. Vieraat kyselevät harvemmin yksittäisistä paikoista vaan ovat lähinnä kiinnostuneita vaasalaisten elämäntyylistä. Mitä he tekevät vapaa-ajallaan, kuinka paljon tyypillinen vaasalainen ansaitsee, miten paljon he maksavat veroja ja mitä he tekevät lomallaan. Monan kertoessa kesämökeistä, saaristosta, veneilystä ja saunomisesta vieraat pitävät niin askeettista elämäntyyliä erittäin eksoottisena – ilman sähköä ja juoksevaa vettä useita viikkoja! Ajatella!
– Kävelykierroksen aikana saa parhaiten kontaktin asiakkaisiin. Kysymyksiin vastaaminen on helppoa ja kävelylenkki saa henkilökohtaisemman sävyn. Jo tunnissa ehtii Vaasan keskustassa nähdä paljon. Usein katsastamme kaupungintalon, kirkon, torin ja sitten suuntaamme kävelemään rantaan ja katsomaan merta, Mona kertoo.
Kysyin Monalta onko Vaasassa joku paikka, josta hän ei ole erityisen ylpeä ja jonka hän salaa yrittää piilottaa kiertokävelyiden aikana. Hän tunnustaa, ettei ole niin kovin ihastunut Rewell Centeriin, mutta kertoo, että sellaisia taloja rakennettiin 1950–60-luvuilla ja että niitä todellakin pidettiin siihen aikaan ylellisinä. Viidenkymmenen neliön kaksio sisävessalla kerrostalossa torin laidalla oli tuolloin rankattu aika korkealle. Lohduttavasti Mona lisää, että Hartmanin talo kupoleineen ja meren läheisyys tekevät Vaasasta oikein hienon kaupungin, selkeän ja monipuolisen, jossa on mukava kiertää opastettavien kanssa.
Vaasan keskustan ulkopuolella kävijät ihastuvat todennäköisesti luontoon. Mona puhuu lämpimästi Svedjehamnin näkötornista Saltkaretista, joka sijaitsee vain 40 kilometrin päässä Vaasasta. Torni kohoaa 20 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle ja tarjoaa mahtavan näkymän yli Merenkurkun maailmanperintöalueen moreenisaariston. Bodvattnetin ympäri kiertävä luontopolku on Monan mielestä täydellinen yhdistelmä vettä ja metsää ja ehdottomasti sellainen paikka, johon jokaisen turistin on tutustuttava ainakin kesällä.
Talviaktiviteetiksi Mona suosittelee Husky-safaria huskykoirien vetämässä reessä jäällä jossain päin saaristoa. Tai miksei moottorikelkalla? Edellyttäen tietysti että tänäkin vuonna tulee kunnon talvi.
Mona Enell-Nilsson on tehnyt opastuksia jo 14 vuoden ajan, mutta vielä hän ei ole kyllästynyt mihinkään kysymykseen. Sitä vastoin hän on saanut kuluneiden vuosien aikana useasti nauraa makeasti. Erityisesti huvittaava on ollut kysymys ”Missäpäin täällä hiihdetään Vasaloppet-hiihto?”.
Teksti ja kuvat: Linn Jung, Viestintätoimisto Winglet
Vuorenkokoinen meteoriitti iskeytyi Söderfjärdenin alueelle Sundomiin 520 milj. vuotta sitten.
Vaasan nimi oli Nikolainkaupunki vuosina 1855-1917.
Suomen ensimmäinen kirjasto, Waasan lukukirjasto (1794) sijaitsi nykyisen Mustasaaren kirkon kellarikerroksessa.
Vaasan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kivijalkaan tarvittavan graniitin toi 101 miestä hevosineen jäätä pitkin Punakareilta (saariryhmä Mikkelinsaarten ja Raippaluodon välissä) vuonna 1860.
Vaasan vankilan myymälän seinällä esillä olevat Rannanjärven raudat painavat 60 kg. Puukkojunkkari Antti Rannanjärvi kärsi Korsholman lääninvankilassa tuomiotaan 1860-luvulla.
”Kauhavan ruma vallesmanni” Adolf Hägglund on haudattu Vaasan hautausmaalle.
Pohjanmaan museon kivijalkaan on haudattu museon intendentin Karl Hedmanin ja hänen vaimonsa tuhkat.
Vaasassa kummittelee monessa paikassa. Lisää aiheesta www.aaveet.com
Kirkkopuistikolla sijaitsevan Topeliuksen patsaan, mallina olivat sen tehneen kuvanveistäjä Emil Wikströmin tyttäret Mielikki ja Anna-Liisa. Patsas on veistetty vuonna 1915.
Poliisitalon ja Oikeustalon Korsholmanpuistikolla yhdistää maanalainen ”Konnakäytävä”
Betlehem ja Kapernaum ovat tuttuja nimiä Raamatusta. Samannimisiä olivat myös Vaasan Puuvillan työntekijöiden asuintalot Palosaarella.
Vaasan seudulla asuu ihmisiä yli sadasta eri maasta ja täällä puhutaan lähes yhtä montaa eri kieltä.