Pohjanmaa merkittävä kuminanviejä
Tiesitkö että Pohjanmaa on Euroopan johtavia maustekasvi kuminan viejiä? Menestyksestä on paljolti kiittäminen pitkiä, valoisia kesäöitämme, jotka antavat kuminan siemenille ainutlaatuisen särmän. Missään muualla maailmassa ei kuminassa ole yhtä intensiivistä aromia kuin pohjalaisessa kuminassa.
Hankmolaisella Tor-Erik Asplundilla on muutaman vuoden kokemus kuminan viljelystä. Päivätyökseen hän on talousneuvoja maaseudun yrittäjien neuvontajärjestössä ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskapissa, ja juuri sitä kautta hän kiinnostuikin kuminasta tehtyään kannattavuuslaskelmia ja annettuaan neuvoja viljelyyn.
– Kolmasosa kaikesta Suomessa viljeltävästä kuminasta, noin 20 000 hehtaaria, viljellään juuri Vaasan seudulla, Asplund kertoo. Aiemmin olin kokeillut muun muassa pellavan viljelyä mutta sitten päätin testata jotain uutta. Kuminanviljely vaikutti mielenkiintoiselta ja siitä se lähti!
Taitoa ja kärsivällisyyttä
Kuminanviljely ei ole kärsimättömille. Koko prosessi nimittäin vie kaksi kasvukautta. Ensimmäisenä vuonna kynnetään ja äestetään, aivan kuten muidenkin viljakasvien viljelyssä. Siemenet kylvetään toukokuussa ja annetaan kasvaa. Kumina on porkkanan sukulainen ja ensimmäisen kesän ajan se kerää ravintoa juuriinsa. Sen jälkeen se talvehtii lumen alla koko pitkän talven. Aikaisin seuraavana keväänä se pääsee vauhtiin: kasvu alkaa jo huhtikuussa.
– Kumina on siten varsin kiitollinen kasvi. Toisena viljelykesänä se on suurimmilta osin valmista. Sitten saa vain jatkaa kasvua!
Tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeää torjua vihatut kuminakoit, jotka uhkaavat rouskuttaa kasvin oleellisimmat osat suihinsa ja siten tuhota koko sadon. Muuten saa oikeastaan vain toivoa lämpöä ja aurinkoa lomakuukausien ajaksi. Niistä kumina pitää.
– Jos kaikki menee niin kuin elokuvissa, kuminansiemenet korjataan elokuussa tavallisella leikkuupuimurilla. Tässä täytyy olla valppaana, sadonkorjuuta ei saa lykätä liian myöhään. Jos yllättäen tuleekin kova sadekuuro, voi olla että koko sato valuu maahana – ja se olisi melko onneton lopputulos kahden vuoden odotuksen jälkeen, Tor-Erik sanoo.
Leivässä ja hammastahnassa – ja lääkkeenä
Kun sato on puitu, Tor-Erik lähettää kaiken kuminan Caraway Finland Oy:lle Närpiöön (caraway on kumina englanniksi), jossa siemenet lajitellaan. Ykkösluokkaiset siemenet menevät elintarviketeollisuuteen, jossa ne käytetään muun muuassa metwurstiin, leipään ja juustoon. Kakkosluokan lajitelma tislataan kuminaöljyksi, jota käytetään esimerkiksi kosmetiikkaan, hammastahnaan ja shampooseen – jossain määrin sitä käytetään myös lääkekasvina.
– Parhaimmillaan kumina on kuitenkin leivässä. Kummallista kyllä, en ole lainkaan kyllästynyt sen makuun, vaikka olen viljellyt sitä jo kuusi vuotta. Äitini teki ennen herkullisia kuminalimppuja.
Caraway vie kuminaa pääasiassa Länsi-Eurooppaan mutta myös Yhdysvaltoihin ja Aasian maista Intiaan ja Pakistaniin.
– Mutta koska Skandinaviassa viljellyllä kuminakasvilla on hieman terävämpi aromi kuin muualla, sitä arvostetaan suuresti niissä osissa maailmaa, jossa kuminaa käytetään ahkerammin ruonlaitossa, Tor-Erik kertoo.
Kuminaa viljelemään!
Mitä jos viljelisit ensi joulun joululimppuun omat kuminat? Kuminanviljely omalla pihalla ei ole täysin mahdotonta, sanoo Tor-Erik. Muutamaa neliömetriä varten tarvitaan vain muutama gramma siemeniä, jotka kylvetään toukokuussa. Sitten vain kastellaan ja pidetään peukkuja, ja mahdollisesti peitetään kylvös harsolla.
– Kuminakoit tulevat mahdollisesti vierailulle kerran tai kaksi, mutta hyvällä onnella ne eivät tuhoa koko satoa. Toisena syksynä sinulla on toivottavasti pieni sato kuminaa, jota käyttää vaikkapa siihen limppuun, sanoo Tor-Erik.
Â
Teksti ja kuvat: Linn Jung, Viestintätoimisto Winglet
Mihin kuminaa käytetään:
Leivän, juuston, makkaran, alkoholin ja teeseosten aineksina.
Kuminaöljynä kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa, esimerkiksi hammastahnoissa ja shampoossa.
Â
Lisätietoja kuminanviljelystä
Â
ReseptiMamman perinteiset joululimput
Â
